perjantai 10. helmikuuta 2012

Sholabumbah!



Rakkaat lukijat,
jälleen on vierähtänyt peräti kuun kierto viimeisimmästä kirjoituksesta. On siis aika palata takaisin linjoille!

Armeija - tai hienommin ja tarkemmin sanottuna Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta - on käynnistynyt erinomaisesti. Viisi viikkoa alokaskaudesta ohi ja vain kaksi enää edessä, minkä jälkeen kauan odotetut soittopuuhat käynnistyvät. Jippii!

Alunperinhan en suunnitellut meneväni inttiin, vaikka eipä se sivarikaan järin kiinnostanut. Sitten löysinkin varusmiessoittokunnan tarjoaman mahdollisuuden, johon tartuin. Nyt olen mukana. Onneksi. Kuten jo mainitsin, kahden viikon jälkeen pääsemme soittamaan omia instrumentteja ja kenties harjoittelemaan jo ensimmäisiä kuviomarssiesityksiä.

Saimme tällä viikolla esiintymisasut! Tyylikkäät ovat.
Ensi viikolla on kolmas ja siten viimeinen P-kauden leireistä. Tiedossa on metsässä oloa jälleen yksi päivä enemmän, maanantaista perjantaihin, mutta fyysisesti ehkä hivenen helpompi leiri kuin edellinen. Taistelijantutkintoon liittyen suoritetaan tukku kokeita ja niissä menestyvät saanee kuntolomia. Tsemppi päällä jo!

Ilman pidempää jaarittelua, voin jo nyt mainita, että kannattaa sinne inttiin mennä - sekä miesten että naisten. Ei se ole läheskään niin rankkaa, mitä ehkä isosisarukset tai vanhemmat kaverit ovat pelotelleet - riippuen tietysti paikasta, missä palveluksen suorittaa.
Mutta miksi inttiin?
Kyllä se opettaa. Kaikkea. Ja kasvattaa, jos sille antaa mahdollisuuden. Muistoja kertyy, blah blah... Hei, ei mulla pitäis olla tarvetta perustella, koska jos MÄ oon nauttinut.... :D

En mä silti armeijahulluksi oo tullu! Kunhan suunnittelen vapaaehtoisesti palvelukseen jäämistä vielä 3kk, yhdeksän kuukauden jälkeen.

_______

Sholabumbah!, eli tuleva aivovaimoni Emma (eli EI tuleva avovaimoni Roosa), antoi haasteen, jonka myötä on kiva palailla linjoille. Nyt ainakin on muutakin kirjoitettavaa kuin inttijuttuja (joita moni varmaan jo Facebookista onkin lukenut).

Haaste menee seuraavasti:


"Kerro ilman materiaalisyyllisyyttä viisi asiaa, jotka ostaisit, jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Sen jälkeen haasta viisi muuta!"


1
Kuten Emma jo mainitsi itsekin: "Ostaisin itselleni matkalahjakortin, jolla voisin matkustella äärettömästi minne tahansa päin maailma milloin tahansa haluan, kenen kanssa haluan ja millä tavalla haluan." Veisin asian vaan pidemmälle: ostaisin yksityisrantoja, huviloita ja kaikkea muita kohteita ympäri maailmaa ja reissaisin niille omalla yksityislentokoneella tai -helikopterilla. Ystäville myös se matkalahjakortti!




2
Kuten Emma jo mainitsi itsekin: "Hankkisin mun unelma-asunnot. Monikossa. KYLLÄ." Lisäksi: jokaisessa asunnossa/tontilla pitää olla uima-allas, pore-allas (ei mitään saakelin ammetta), golf-kenttä (vaikka en golfia harrasta), tenniskenttä, este- ja kiipeilyrata, elokuvateatteri, tsiljoona hienoa autoa, lentokenttä, eläintarha ja viidakko, sekä huvipuisto. Pitää olla myös oma disco/baaritila, jossa voin pitää maailman parhaita snobi-bileitä, joissa kaikille juomat ovat ilmaiset. Älkää antako mun tulla julkkikseksi!! :D


3
Ostaisin Kuun. Sitten voisin virallisesti luvata kuun taivaalta. Romanttista, eikö?
Ja ennen kuin kukaan ehtii sanoa, ettei sitä voi ostaa, niin väitän toisin. Kyllä Amerikkakin meinaa tehdä siitä osavaltion!!


4
Ostaisin itseni, sitten kukaan ei vois koskaan omistaa mua! Kätevää, etenkin jos meinaan alkaa artistiksi! :O


5
Ostaisin kaiken mahdollisen. Siten voisin 
A) Myydä kaiken voitolla ja olla entistä rikkaampi
B) Lahjoittaa kaiken takaisin ja olla maailman arvostetuin hyväntekijä!
C) Tuhota kaiken, sitten kun oikein rankasti vituttaa
CC) Korjata kaiken tuhoamisen jälkeen, ja olla jälleen hyväntekijä!
D) Leikkiä jumalaa
Mutta koska tämähän on vain haaste, eikä mikään näistä tule luultavasti koskaan toteutumaan. Harmi sinänsä :(

On muuten paradoksaalinen haaste! Nimittäin, jos sinulla (tai minulla) olisi kaikki maailman rahat, maailmantalous romahtaisi. Sitten, kun sinulla (tai hänellä) olisi kaikki maailman rahat, olisit täydellinen markkinajohtaja - tai oikeastaan -jumala - jolloin saisit ostettua kaiken yhdellä sentillä.


Tai sitten tuossakaan ei ollut mitään järkeä...
Hyvää joulua!


Ja jättämättä haastamatta, kannan suuren korteni [ei ajatella kaksimielisesti!] kekoon taistelussa raivostuttavia haasteketjuja vastaan. 
Vaikka olihan tää ihan kiva... :D